tiistai 24. kesäkuuta 2014

Rauhallinen elohopea

Ensimmäisellä lastenneuvolakerralla meiltä kysyttiin, että miten luonnehtisitte lastanne. Vastaus kuului: rauhallinen ja tyytyväinen. Nuo adjektiivit kuvastivat erittäin hyvin vauvaamme. Nyt lähiaikoina olen vakaasti sitä mieltä, että joku on vaihtanut rauhallisen lapsemme konttaavaan aikapommiin, joka kiihtyy nollasta sataan alta sekunnin ja jonka mielialat vaihtelevat vähintään yhtä nopeasti. Ai miksikö en ole kirjoittanut blogia useammin? En oikeasti ole ehtinyt kaikelta tohinalta kirjoittaa ajatuksia ylös ja ehkä sitäkin suurempi syy on, että eihän tuosta ipanasta saa edes kunnon kuvia, kun se viuhtoo koko ajan johonkin suuntaan!

Pikkuhiljaa on pakko tottua siihen, että meillä vallitsee tavarakaaos aina vessaa myöten, joten satunnaisesti meille eksyvillä vierailla on vessalukemisen sijasta ajanvietteenään muunmuassa soiva autonratti, vetokirahvi ja monitoimisudenkorento (nyt tällä hetkellä). Hahahaa, ai lelukori? Lelukorimme on koko koti. Ainakin Aaronin mielestä.

Rusinavaras kävi äidin laukulla

Saimme kutsun P:n serkun häihin jo keväällä. Häät ovat lapsettomat sylilapsia lukuunottamatta. Tällaisena realistina jo ehdin ajatella senkin vaihtoehdon, että jos Aaron olisikin mukana, miten lystikästä se sitten nykyään olisikaan.

- Autoon kakkiminen jo menomatkalla (mikään ei voita kunnon autokakkaa)
- Itkupotkuraivarit kirkossa
- Supervierastaminen epäilyttäviä ihmisiä (kaikkia) kohtaan
- Itkupotkuraivarit kirkon portailla
- Ruoalla sotkeminen joka paikkaan (mukaan lukien morsiamen mekko ja äidin hiukset)
- Itkupotkuraivarit, kun käsketään olemaan kunnolla
- Vanhat kunnan ni-pat* sopivassa kohtaa (mieluiten kesken jonkun puheen ja kovaa äheltäen)
- Äidin mekon helman humpsuttelu korviin asti ja alas takaisin
- Pienet itkupotkuraivarit, kun ei pääsekään konttaamaan pöytien alla tai viereiseen mereen
- Maitosuihkulähde isin juhlapuvulle
- Itkupotkuraivarit väsyneenä jo kello puoli kuuden aikaan ja rauhoittuminen vasta liikkuvaan autoon

Lista olisi loputon. Joten hurraahurraa, vien niin riemuisasti Aaronin kummilaan hoitoon!


*ni-pa = niska-p..kakka

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Uusi olohuone

Nyt se alkaa olla valmis. Kesäolohuone eli terassi. Kalusteet saapuivat tänään ja nyt vain odotellaan säiden lämpenemistä.


Eilen kotiuduttiin taas reissusta Aaronin kanssa. P oli viimeisellä koulutusreissulla Helsingissä ja me lähdettiin Joensuun mummilaan viettämään aikaa. Mummi sai osa-aikaeläkepäiviä keskelle viikkoa, joten puuhasteltiin porukassa koko vierailun ajan. Ei se minun kotikylä ole muuttunut miksikään, vaikka olen asustanut jo kymmentä vuotta muualla. Huoh, kunnon aikamatkailu. Ehdimme käydä vierailulla Aaronin isomummilassa ja juhlimme samalla yhden kummipoikani syntymäpäiviä sekä laitoimme Aaronin ukin haudan kesäkuntoon. Kävin jopa kylän kampaajalla, koska hinnasto oli kaupunkiimme verrattuna melkein puolet halvempi ja sain peruutusajan! Hahaa, kannattava reissu kaiken kaikkiaan. Hulinaviikko. Ja jatkuu vaan...

Huomenna suuntaan Kuopio-aikojen opiskelukavereiden kanssa vuotuiselle kokoontumiselle tällä kertaa Helsinkiin ja pojat jäävät keskenään pitämään kotia pystyssä. Kauhea ikävähän noita tulee, vaikka olen kokonaisen vuorokauden poissa kotoa. On ne niin höppänöitä.

Seuraavaksi suunnitelmissa juhannus. Minnehän silloin syöksähtäisi?

torstai 5. kesäkuuta 2014

Kesätouhuja


Kylläpäs aika on hurahtanut nopeasti ja blogissa hiljaisuutta pitänyt. Tämän parin viikon aikana ollaan menty tukka putkella paikasta A paikkaan B ja sitten, kun ajattelin kirjoittaa tänne blogiin, pää on ihan tyhjä ja ainoat helposti saatavissa kuvat onkin puhelimessa. Kamerassa onkin odottamassa paljon kuvia, mutta niihin palaan myöhemmin..


Ihanaa, kun kesä tuli takaisin ja ulos ei tarvitse pukea turkishaalaria. Aaronin lempipuuhaa ulkona onkin keinuminen ja ruohon repiminen. Eilen ulotettiin kesäpuuhat hiekkalaatikolle, mikä olikin huippu paikka. Hiekka pöllysi, sitä piti vähän maistaakin ja loput hiekat siivottiin vaipasta. Onnistunut kokemus siis.


Ehkä pitää pikkuisen purnatakin.. Meidän yhdessä läheisessä leikkipuistossa oli käynyt jotain tuholaisia, jotka olivat särkeneet lasipulloja ja repineet ties mitä roskia ympäriinsä. Ärsytti niin kovasti, että soitin heti kaupungin puistovastaaville ja tiedotin asiasta. Alemman kuvan keinun alta siivosin itse useamman sirpaleen, ettei olisi ihan turhaa reissua leikkipaikalle tehty. Mutta kuka ääliö nyt menee rikkomaan lasia ja roskaamaan lasten leikkipaikalle?