Kiikkuu kaakkuu

Kevättä alkaa olla ilmassa sen verran, että uskaltauduttiin viikonloppuna läheiseen leikkipuistoon. Eikä riemulla ollut rajaa, kun Aaron pääsi kokeilemaan keunua ensimmäistä kertaa ikinä.

Mites meillä muuten menee, kun blogissa on hiljaista pitänyt.. Aaron hampoo (sainpas käyttää maailman kamalinta äitisanaa) ja suussa majaileekin seitsemän valkoista nököä. Aaron yrittää myös sytkyttää eteen päin, mutta tuloksena vauva hiissaantuu takaperin ja siitäkös repeää mökäelämä. Mökäelämää meillä onkin nyt riittänyt vaikka muille jakaa, joten ne hetket, kun Aaron torkkuu, ovat menneet voimia keräillessä seuraavaan koitokseen. Tylsä äiti, tylsä lelu, tylsä kirja, tylsä biisi, tylsä huone sekä monet muut asiat aiheuttavat äänekästä protestia. Mutta mitäpäs tapahtuu, jos tylsä äiti meneekin vessaan tai katoaa muuten vain hetkeksi näköpiiristä.. yääyääyää. Just. 

Huomenna tämä äiti lähteekin iltapäivällä kynsihuoltoon ja sen jälkeen syömään, ilman beibiä. Sitä ennen yritetään osautua Aaronin kanssa passikuvaan, jotta ehditään hommata vauvalle passi ennen huhtikuuta, jolloin karistetaan koko porukalla tämä harmaus jaloista ja lähdetään Roomaan, hurraa!