Viikon kuulumisia

Keskiviikkona kävimme P:n kanssa sairaalassa rakenneultraäänitutkimuksessa Aaronin ollessa mummolassa ukin kanssa. Oli jännittävä käynti, hui. Mutta kaikki oli kunnossa. Ensimmäiseksi kätilö vilautti meille 4D-kuvaa vauvasta ja katsottuani hetken kuvaa kasvoista, päähäni pälkähti ajatus, että tämä on muuten tyttö. Hän oli niin siro ja muutenkin piirteet olivat ihan erilaiset kuin Aaronin vastaavat samoilla viikoilla. Kätilö tutki vauvan tarkkaan päästä varpaisiin ja kaikki näytti olevan niillä paikoillaan ja toimivan, kuten pitääkin. Lopuksi hän vielä kysyi, haluammeko tietää vauvan sukupuolen. Kuulemma hän ei saa katsottua sukupuolta kuin kerran vuoteen vauvan asennon vuoksi. Tottakai halusimme ja sieltä todellakin näyttäisi meille tulevan pieni prinsessa. Jotenkin olin asennoitunut toiseen poikaan, mutta hyvä näin. Nyt vain pitää opetella olemaan pienten tyttöjen kanssa ja yrittää ainakin kasvattaa hänet suurin piirtein suoraan kaiken vaaleanpunaisen pumpulihörsötyksen keskellä.

Mitä pienten tyttöjen kanssa tehdään?

Aika pitkältä samaa kuin pienten poikien kanssa. Tällä kertaa arvoisa isoveli auttoi minua tyhjentämään kauppakassia. Voi sitä riemua, kun esiin paljastui sipulipussi!

Voisin muuten siirtää digijärjestelmäkameran olohuoneen puolelle, jotta saataisiin jokin roti näihin suttuisiin kamerakuviin...